Maakuntaneuvos, tekniikan tohtori h.c.
Matti Hokkanen:

Tampereen Suojeluskunta- ja Lottamuseon
synty vuonna 2005

Tampereen Reserviupseerit ry:n puheenjohtajakauteni 2001–2005 alkuun ajoittui suojeluskunta- ja lottamuseon perustaminen Tampereelle. Hyvä ystäväni, teollisuusneuvos Antti Solja soitti minulle vuoden 2002 puolella ja ehdotti, että lähtisin hänen ja hänen vaimonsa Airin kanssa jonakin päivänä tutustumaan erääseen kellaritilaan, jonka hän oli ostanut reserviläisjärjestöjä varten vuonna 2000. Tilat pitäisi kunnostaa ja sinne pitäisi perustaa suojeluskunta- ja lottamuseo. Antti oli vaimonsa kanssa rahoittanut oston. Noin 400 neliömetriä käsittävät tilat oli ostettu Pirkanmaan Maanpuolustuksen Tuki ry:n ja Tampereen Reserviupseerit yhdistyksen nimiin kummankin omistaessa tiloista puolet. Tila sijaitsivat Tampereella reserviläistoimistojen alla Väinölänkatu 2:ssa ja olivat tulleet myyntiin, kun Tampereen kaupunki oli luopunut kellarissa pitämästään varastosta.

Antti oli hankkinut oven avaimet käyttöönsä, kun menimme yhdessä eräänä vuoden 2002 iltapäivänä käymään kellarissa. Avasimme oven ja astelimme kolmestaan rappuja pitkin kellariin. Näky oli uskomaton. Lattiat olivat täynnä erilaista peltiromua ja vanhoja tavaroita aivan niin kuin kyseessä olisi joku kaatopaikka. Vedet olivat vuotaneet kattojen läpi ja viemäriputket olivat tukossa. Kun olimme ihmetelleet aikamme edessä avautunutta näkyä, Antti kysyi, voisitko Sinä Matti ottaa komentoosi tämän paikan, tehtäisiin tähän suojeluskunta- ja lottamuseo.

Totesin, että kunnostaminen vaatisi valtavasti työtä ja siihen tarvittaisiin välttämättä myös melkoinen määrä rahaa. Mutta sanoin olevani omalta osaltani valmis Tampereen Reserviupseerit yhdistyksen puheenjohtajana yrittämään, saataisiinko tiloille tehtyä jotain. Onneksi Pirkanmaan maanpuolustuksen Tuki ry:n puheenjohtajana tuolloin oli hyvin tuntemani Tampereen Reserviläisten yhdistyksen varapuheenjohtaja Timo Tulosmaa, joka myös oli valmis lähtemään oman organisaationsa kanssa yritykseen mukaan, kun siitä hänelle puhuin. Timo ottikin sitten hoitaakseen saneerauksessa tarvittavan tilatyöryhmän puheenjohtajan tehtävät. Olihan yhdessä puoliksi omistettu tila saatava kuntoon, jotta museo voitaisiin tiloihin rakentaa.

Rautasoini Oy:n toimitusjohtaja Erkki Laurila otti vastuulleen romumetallien ja muiden jätteiden poiskuljettamisen kellaritilasta. Erkki J. Kivisen pojat puolestaan tekivät suunnattoman suuren talkootyön tilojen saneerauksessa. Talkootapahtumat järjesti Yrjö Suuniittu, joka tunsi kaikki saneerauskohteet ja uudelleen rakennettavat tilat.

Remonttia talkoovoimin.	Museotilojen vihkiäismaljat.

Rakennusarkkitehti Rauno Kangasniemi suunnitteli remontin. Seppo Koivisto tuli rakennusliike H. Murtomäen kanssa apuun. Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen päällikön, kenraali Kalervo Sipin hyvällä myötävaikutuksella museoon saatiin useita käytöstä poistettuja aseita näyttelyesineiksi. Samalla yhdistykselle hankittiin kymmenen käytöstä poistettua Suomi-konepistoolia käytettäväksi kunniavartiossa itsenäisyyspäivinä Kalevankankaalla.

Valtavan voimakas talkoohenki löytyi. Ihme tapahtui. Edellä mainittujen miesten lisäksi monet muut reserviläiset ja reservinupseerit ja heidän naisjärjestöjensä jäsenet luovuttivat lähes kahden vuoden ajan työnsä ilmaiseksi hyvän asian hyväksi. Joulukuun 4. päivänä vuonna 2003 sitten vietettiinkin Tampereen Suojeluskunta- ja Lottamuseon uusien tilojen avajaisia. Tilaremontti tehtiin siten, että osa tiloista, noin 100 neliömetriä vuokrattiin ulkopuoliselle taholle. Näistä tiloista saatiin niin suuri vuokratulo, että sillä kyettiin maksamaan kellaritiloista syntyvät ylläpitomenot. Järjestelmä toimi.

Kiitettäviä: Timo Tulosmaa (vas.), Seppo Koivisto, Rauno Kangasniemi, Airi ja Antti Solja ja Yrjö Suuniittu.	Matti Hokkasen kiitokset tilatyöryhmän puheenjohtajalle Timo Tulosmaalle ja talkoiden organisaattorille Yrjö Suunitulle.

Tilat olivat siten olemassa. Mutta mikä taho ottaisi vastuun museoesineiden hankinnasta ja museon ylläpitämisestä tiloissa? Mietin asiaa monena yönä mielessäni, kunnes ratkaisu löytyi. On meneteltävä samalla tavalla kuin Teknologiakeskus Hermiassa. Siellä Hermia omistaa tilat, mutta Tamlink Oy vastaa yritysten kanssa tiloissa harjoitettavasta toiminnasta. On siis perustettava yhdistys, jolle tilat annetaan veloituksetta käyttöön ja joka alkaa pyörittää museota.

Yhdistys perustettiinkin kesäkuun 3. päivänä vuonna 2004. Sen nimeksi tuli Tampereen Suojeluskunta- ja lottaperinneyhdistys ry. Perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi majuri Matti Ponsi. Ja kun museoyhdistyksen puheenjohtajaksi (vuonna 2008) tuli ylimetsänhoitaja Markku Rauhalahti, alkoi tapahtua. Museo sai toistaiseksi, määräämättömäksi ajaksi veloituksetta tilat käyttöönsä. Yksityisin varoin perustettu Tampereen Suojeluskunta- ja Lottamuseo oli syntynyt. Suojeluskunta- ja lottaperinteen keräämisen ja esittelemisen lisäksi yhdistyksen tarkoitukseksi annettiin myös marsalkka Mannerheimin elämäntyön esittely.